lauantai 8. helmikuuta 2014

At the moment...

Eli tällä hetkellä lukemiseni on mielestäni ihan hyvällä mallilla.
Aloitin tosiaan vasta tammikuussa kuudes päivä. Sitä ennen kävin joulukuussa KE3 ja FY4 aikuislukiossa. Syksyllä kirjoitin matikan ja äikän, niin ei nyt ihan hirveän pitkiä taukoja ole ollut, toki äikästä on vähän vähemmän hyötyä pääsykokeissa... Paitsi ne lähtöpisteet. :)
Olin venyttänyt aloittamista ihan liian pitkään, suunnitelmissa oli ensin aloittaa syksyllä, sitten marraskuussa, sitten joulukuussa... Syksyllä asian esti lähinnä työuupumus ja jouluna laiskuus. Eksyin kuitenkin tammikuussa lukemaan jonkun toisen kirjoittamaa haku-blogia, ja järkyttyin kun luin kommentteja ihmisiltä, jotka vakuuttivat että ilman 9 kk:n lukemista on mahdoton päästä sisään!
Se, ja alkava aikuislukion koeviikko potkaisivat minut liikkeelle. Siivosin huoneeni, hankin tarvikkeita ja tein hienon lukusuunnitelman. Motivoin ystäväni, joka hakee myös lääkikseen, aloittamaan kanssani. Istuimme ensimmäiset päivät kirjastolla ja pääsin nopeasti sisälle opiskelujen rytmiin.
Yllättäen opiskelu onkin ollut ihan hauskaa. Älkää nyt ymmärtäkö väärin - toki turhaudun usein, varsinkin jos en osaa jotakin asiaa, ja välillä tekisi mieli vain heittää kirjat seinään. Mutta se tunne, kun on päämäärä ja tuntee itsensä ahkeraksi ja saavuttavansa asioita, on hyvä. Olen oikeastaan enemmän tai vähemmän löhöillyt kirjoitusten loputtua tekemättä mitään. Toki laiskottelua kaipasi yli kymmenen vuoden opiskeluputken jälkeen, mutta se huomaamatta passivoi ihmistä. Syksyllä tunsinkin jossain välissä oloni lähes masentuneeksi.
No harhauduin vähän sivuraiteille, niin kuin minulla on tapana. Tällä hetkellä tilanne on siis se, että olen saanut kaikki kemian ja fysiikan kirjat käytyä läpi ja kirjoitettua niistä muistiinpanot. Vähintäänkin kertaustehtävät olen laskenut KE1, KE2, KE3 ja FY1, FY2, FY3 ja FY4. FY5sta käyn tällä hetkellä aikuislukiossa, siitä on kohta koe ja se on hyvällä mallilla. Aikuislukiosta tulen myös kevään aikana käymään vielä KE5sen.
Olen myös kursseilla päivälukiossa, sillä valmennuskurssin takia en voinut mennä aikuilukion myöhäisemmille tunneille. En kyllä tiedä aionko käydä niitä loppuun, sillä tuntuu että ne vievät tuhottomasti aikaa, ja käyvät vain asioita, jotka osaisin jo unissani. Mutta nyt onkin vasta ensimmäinen viikko takana, ja huomasin että meillä on vapaapäiviä erinäisten juhlien takia niin paljon, että täysiä viikkoja tulee olemaan vain kolme. Tälläkin viikolla koulua oli vain kolmena päivänä. 
Päivälukiossa minulla on FY6, KE2 ja KE4. Noiden kurssikirjojen laskut olenkin sitten päättänyt jättää siellä laskettaviksi. 
Käyn Valmennuskeskuksen valmennuskurssilla, joka on ollut hienoinen pettymys tähän mennessä. Porukka on siellä todella mukavaa, varsinkin opettajat, mutta suurin osa käytävistä asioista on aika perussettiä. Mutta luulen luentojen muuttuvan vähemmän unettaviksi, kun päästään kiinni niihin vaikeampiin asioihin, joita en vielä osaa.
Sunnitelmissa on nyt hiihtolomaan asti (jolloin meillä on ensimmäinen harjoituskoe valmennuskurssilla) keskittyä lähinnä laskemaan. Aika paljon aikaa menee laskiessa läksyjä ja tehtäviä valmennuskurssille, mutta on minulla myös kirjastosta lainattuna kemian ja fysiikan yo-kokeita ratkaisuineen. Ajattelin huomenna koittaa ensimmäistä niistä.
Myös biologia on sellainen, jota täytyy kai itse lueskella ennen koetta. Meillä aloitettiin niistä ekologia- ja evoluutiojutuista, ihmisen biologia tulee vasta hiihtoloman jälkeen, enkä tiedä kysyvätkö ne kokeessa myös asioita, joita emme ole kurssilla vielä opiskelleet. Ja hyvähän tuota on nyt jo vähän kertailla. Ajattelin kyllä suurimmaksi osaksi jättää biologian valmennuskurssin varaan, ja muutenkin myöhemmäksi, se on minulla niin vahvasti hallussa että vaatii vain yksityiskohtien kertailua. Tosin biologian lukeminen on tapani palkita itseni aina päivän rankan työn jälkeen fyken parissa. Lainasin kirjastosta Ihmisen anatomia ja fysiologia -kirjan, jota on aivan sykähdyttävän ihana lukea! En malta odottaa, että pääsen oikeasti opiskelemaan noita asioita! Kaivoin myös kaappien kätköistä äitini vanhan kurssikirjan, ja koitan nyt onnistunko tämän kirjoituksen päätteeksi lisämään kuvan siitä. Pahoittelen, jos laatu on huono, kuvat tulevat varmaan kaikki olemaan kännykänkamera-laatua.


On muuten tosi painava opus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti