Oma valmistautumiseni
Syksyllä 2012 kirjoitin biologian ja englannin. Aloitin kesäloman lopulla biologian kirjojen selailemisen, mutta ei siitä juuri mitään tullut. Koulun alettua heräsin siihen, että moni kavereistani oli kuitenkin käynyt jo jotkut kursseista läpi, osa oli aloittanut jo keväällä! En ollut hirveästi miettinyt kirjoituksia lomalla, ne tuntuivat kaukaiselta asialta, ja sitä paitsi ajattelin niiden olevan kuin normaali koe, laajemmalla koealueella vain. Ja yleensä luin koeviikolla kirjan kerran läpi ja kertasin muistiinpanot, se riitti aina hyvin minulle.
Koitin tehdä lukusuunnitelmaa, mutta en jaksanut noudattaa sitä. Tein töitä kertauskursseilla, ja biologiaa luin parin viimeisen viikon aikana istuen pitkiä päiviä kirjastolla. Luin kirjat tehden samalla muistiinpanoja. Näin kävin kurssit 1-4, sillä viides kurssi minulla oli ensimmäisessä jaksossa, ja ajattelin, että kun kerran opettelen sen asiat vähän ennen kirjoituksia kurssikokeeseen, sitä ei tarvitse enää kerrata. Se oli ehkä suurin virheeni syksyllä, sillä yo-kokeessa en muistanut bioteknologiasta juuri mitään. Lainasin kirjastosta myös Abi biologian, mutta kun tehtäviin ei ollut ratkaisuja, luin siitä vain teoriat. Pääsykokeisiin lukiessa huomasin tehtävät oikein hyviksi, jos on aikaa ja halua panostaa kirjoituksiin, voi sijoittaa kirjaan ja ratkaisuvihkoon. Tai sitten varata ne ajoissa kirjastosta.
Englantiin luin kielioppikirjamme, ja tein siitä hieman niistä vaikeimmista poikkeuksen poikkeus-säännöistä muistiinpanoja. Vaikka kirja olikin kammottavan paksu, suurin osa siitä oli tehtäviä, joten kohtuu nopeasti sen läpi kahlaaminen sujui. Kesällä ja syksyn aikana koitin myös katsoa elokuvia ja tv-sarjoja ilman tekstityksiä (ruudun alareunaan voi teipata vaikka pari kerrosta vessapaperia, jos ei muuten onnistu) ja lukea kirjoja englanniksi. Uskon, että varsinkin tuo englannin kielinen kirjallisuus auttoi suuresti kokeessa, tekstin lukeminen oli nopeampaa ja niissä oppi uusia sanoja ja sanontoja. Olen oikeastaan jo aika nuorena aloittanut lukemaan kirjoja englanniksi, kun kaikkia ei suomeksi löydy. Se ja esimerkiksi pelien pelaaminen ovat kehittäneet kielitaitoa kummasti. Pelasinkin abivuonna pari peliä läpi sanoen valittavalle äidille, että harjoittelen kirjoituksia varten...
Netistä löytyi myös joitain sivustoja, joilla pystyi harjoittelemaan kuuntelua varten. Löysin myös tämän blogin, joka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, hyviä vinkkejä kuunteluun ja kirjoitelmiin muun muuassa! Kirjoitin ylös myös listan englanninkielisiä sanontoja ja vastaavia, joita voisi käyttää kirjoitelmissa.
Keväällä vuorossa olivat ruotsi, äidinkieli ja pitkä matematiikka. Historian jätin viime hetkellä pois, sillä siitä ei olisi ollut hyötyä lääkikseen pyrkiessä. Ruotsiakaan en lukenut kuin vähäsen, samasta syystä. Matikkaan panostin kaikista eniten; ostin ison vihkon, johon kirjoitin muistiinpanot kaikista kursseista ja tilasin koulun yhteystilauksessa kirjan, jossa oli vanhoja yo-kokeita iso kasa ja muita laskuja. Laskeminen jäi kuitenkin todella todella vähälle. Pari kertaa pidin parin kaverin kanssa matikkapiiriä, joka koostui enemmänkin juoruilusta. Kokeessa jäädyin täysin, tiesin ainakin teoriassa osaavani kaiken, mutta laskeminen ei lähtenyt sujumaan. Kun lopulta pääsin vauhtiin, aikaa oli tuhlaantunut liikaa. Pelastava enkeli oli kuitenkin symbolinen laskin, jonka olin lainannut pikkuveljeltäni. Jos et sellaista vielä omista, kannattaa hankkia/lainata jostain ja opetella käyttämään! Minulla oli myös oma uskollinen graafinen laskimeni, jolla hoidin kaikki perusjutut. Tuo symbolinen oli merkiltään Texas Nspire tai joku siihen suuntaan.
Äidinkieltäkään en hulluna lukenut, sillä se oli vahvuuteni ja ajattelin, ettei ainakaan esseetä varten voi harjoitella. Oli minulla kuitenkin sellainen kirjanen kuin Ylioppilastekstejä 2012, jossa oli siis edellisen kerran vastaustekstejä koottuna, ne olivat eri tasoisia ja monessa oli mukana perustelut saaduille pisteille. Siitä löytyi myös vinkkejä. Tekstitaitoa varten selailin hieman oppikirjoja, kertasin esim listan retorisista keinoista ja etsin myös kaappien kätköistä opettajien kursseilla jakamia monisteita. Yksi oli todella hyvä, en tiedä kerrotaanko tämä kaikissa kouluissa, sillä sen monisteen oli opettajamme ainakin itse tehnyt. Siinä kerrottiin, että parhaisiin pisteisiin äidinkielen esseessä voi yltää, jos vastaa johonkin ns. "suureen kysymykseen". Harmi vain, että olen jo heittänyt tuon menemään, mutta muistaakseni suuria kysymyksiä oli mm. "Mitä tämä kertoo ihmisyydestä/yhteiskunnasta/maailmasta?" "Miten tämän ongelman voisi korjata/asiaa parantaa?". Ymmärrättekö mistä on siis kysymys? Voidaan käsitellä aihetta eri näkökulmista, ja vaikka millä eri tasolla, mutta hyvä olisi myös arkisesta aiheesta keksiä jotain "ylevämpää". Yhden asian monisteesta muistan vielä - kysymykseen ei saa vastata liian ilmeisesti, ei kannata esimerkiksi kirjoittaa sitä paperille. Jos jollain sattuisi olemaan vastaava moniste/tietoa enemmän asiasta, tai muita vinkkejä, kommentoikaa ihmeessä!!
Äidinkielen kokeessa mokasin todella nololla tavalla. Meidän piti kirjoittaa tiivistelmä, joka oli uusi juttu, ja hämmennyin siitä niin paljon, että unohdin viitata tekstissä pohjatekstiin ja tehdä kappalejaon. Voitteko uskoa!? Olin naureskellut kolme vuotta opettajien tarinoille vastaavista tilanteista, ja ärsyyntynyt ainaisesta perusjuttujen muistuttelusta. Kuka hölmö nyt tuollaisen virheen tekisi? Mutta ei kannata aliarvioida koetilanteen vaikutusta! Sisältöni oli todella hyvä, mutta hölmön pikkuvirheen takia jäin pisteen päähän ällästä.
Seuraavana syksynä uusin matikan ja äikän. Nyt en jaksanut juurikaan lukea, mutta laskin kyllä enemmän kuin keväällä. Sainkin nostettua kumpaakin. Äidinkielen kokeessa kirjoitin heti ensimmäiseksi suttupaperille tarkistuslistan, jonka kävin lopuksi läpi - siinä olivat mm. kappalejako ja viittaus pohjatekstiin.
Lopputulokseni olikin siis Äidinkieli: L, Ruotsi: E, Pitkä matematiikka: E, Biologia: L, Englanti: L. Nyt sitten niihin varsinaisiin vinkkeihin.
Tee lukusuunnitelma ja noudata sitä
Itse en tätä tosiaan osannut kirjoitusten aikana, mutta huomasin sen todella käteväksi pääsykokeiden aikana. Kannattaa tehdä se jo ajoissa, ja merkata aloittamispäivä ylös, jotta saisit aloitettua alussa. Ei kannata tehdä liian raskasta tai täyttä, vaan jättää tilaa muutoksille. Omaa suunnitelmaani viime keväältä olen vähän esitellyt täällä, ja löytyy siitä kuvakin.
Aloita ajoissa
Mieti, mikä on tavoitteesi ja miten paljon olet valmis näkemään vaivaa. Miten nopea oppija olet? Jos olet nopea, voit silti aloitella lukuja hiljakseen, sillä pidemmällä aikavälillä asiat jäävät paremmin mieleen. Muutenkin kannattaa mieluummin aloittaa kevyesti, ettei heti tylsisty koko hommaan. Itse kuitenkin olen aina noudattanut menetelmää Aloita myöhässä ja lue ihan hulluna sen takia. Kannattaa miettiä mikä on tyylisi, mutta muistaa, että aina voi opetella uuden! Harjoituskuuntelut ja kirjoitelmat kannattaa tehdä tosissaan.
Tee töitä jo kursseilla
Ykkösvuoden alussa tuntuu typerältä, että opettajan puhuvat yo-kirjoituksista. Vuodet kuitenkin sujahtavat ohi järkyttävän nopeasti, joten kannattaa opetella asiat jo kurssien aikana hyvin. Älä ota liikaa stressiä kuitenkaan, lukioon kuuluu paljon muutakin, kannattaa nauttia kun vielä voi! Välillä kannattaa kuitenkin miettiä tulevaa.
Kokeile erilaisia opiskelutekniikoita
Opontunneilla näitä varmasti käydään läpi, ja netistä löytyy tietoa. Monilla on se yksi tapa, jota aina noudattaa, ja muut kuulostavat tyhmiltä. Mutta vaihtelu virkistää, ja mikä tärkeämpää, asiat painuvat muistiin paremmin, kuin niitä käsittelee eri tavalla. Varmasti kaikki ovat kokeessa joskus ajatelleet; ai niin, tästä me tehtiin se PowerPoint-esitelmä tai tuosta keskusteltiin ryhmässä. Jos vain koko ajan pelkästään lukee tekstiä, on vaikea muistaa yksittäisiä asioita ainakaan pidemmän aikaa.
Säilytä kurssilla jaetut materiaalit
Ei kannata joka ikistä lappulippusta säästää, mutta välillä opettajat jakavat oikeasti hyödyllisiä juttuja, ja ne kannattaa jemmata vaikka kansioon tulevaisuutta varten! Myös vanhat muistiinpanot kannattaa säilyttää.
Hyväksikäytä kaveria
Haha, oli pakko. :D Mutta niin, hyödynnä kavereita: lukekaa yhdessä, laskekaa yhdessä, kyselkää toisiltanne, tehkää toisillenne harjoituskokeita. Vaikkapa kuuntelua varten voit etsiä netistä jonkin videon, tehdä siitä pari kysymystä ja laittaa kaverisi harjoittelemaan. Siinä oppii hyvin myös itse.
Tutki vanhoja kokeita
Abitreeneistä ja opettajilta löytyy aiempien vuosien kokeita. Vaikka niitä ei jaksaisikaan tehdä, kannattaa silti vilkaista, minkä tyylisiä ne ovat. Kannattaa myös selvittää, mitä kokeissa vaaditaan, mitkä ovat esim esseen arvosteluperusteet.
Mielikuvaharjoitukset
Mieti etukäteen koetilannetta, ja tee jonkinlainen toimintasuunnitelma. Varsinkin ensimmäisellä kerralla jännitys voi pilata suorituksen, joten varaudu alun kauhistukseen. Päätä vaikka, että selaat ensin kokeen läpi, valitset mitä teet/et ainakaan tee, ja aloitat helpoimmasta. Mieti mitä otat evääksi (muutakin kuin suklaata ja vettä). Mieti, mitä teet jos menet lukkoon tai aika meinaa loppua kesken tai et osaakaan jotain. Älä mene mukaan muiden panikointiin ennen koetta, vaan keskity omaan suoritukseesi tai juttele jostain ihan muusta. Kysy valvojilta, jos jokin askarruttaa. Jos tulee vessahätä, mene vessaan vaikka kaikki valvojat olisivat vastakkaista sukupuolta sillä hetkellä, sillä pidättely haittaa keskittymistä, eivätkä valvojat pakosti enää vaihdu (puhun kokemuksesta :D). Opettajille se on ihan normaalitilanne. Yritä keskittyä kokeeseen, äläkä vilkuile kaikkia metelöijiä.
Pidä taukoa
Ota taukoa opiskelusta, muista pitää vapaapäiviä ja miettiä muita asioita. Kokeessakin kannattaa pitää tauko tai pari, jos mitenkään mahdollista. Vähintäänkin pysähdy tarkkailemaan kellon kulkua ja omaa edistymistäsi, pyöräyttämään hartioita ja haukkaamaan jotakin välipalaa. Jos aikaa riittää, kuten esimerkiksi äidinkielen essee-kokeessa, pidä vaikka pidempikin tauko. Itse ensimmäisen tekeleen valmistuttua, söin rauhassa eväitäni ja lueskelin tehtävämonistetta läpi. Sitten taas pystyi uusin silmin muokkaamaan tekstiä. Äläkä kiirehdi!! Kannattaa oikeasti käyttää hyväksi se annettu kuusi tuntia, ja lukea kirjoitukset läpi monta kertaa, ja parantaa kaikkea mitä pystyy. Älä missään nimessä jätä tarkistamatta, jos siihen on aikaa. Kyllä se tunti tai pari liikenee elämästäsi, jos sillä saat nostettua arvosanaa. Itse tein lupauksen istua kaikissa kokeissa tappiin saakka, ja vaikka lopulta joissakin sen rikoin, lähdin vasta kun olin aivan varma, että olin tehnyt ja antanut itsestäni kaiken mahdollisen.
Ole omaperäinen
Kielten kirjoitelmissa ja äidinkielen esseekokeessa kannattaa panostaa erilaisuuteen. Tarkistajat lukevat satoja samanlaisia tekstejä, ja jos saat omasi erottumaan joukosta hyvällä tavalla, se auttaa. Toki pitää panostaa puhtaaseen kieleen, mutta sisältö on myös isossa osassa. Esimerkiksi omassa englannin kokeessani, kirjoitin kirjoitelmaa yhtä kauan kun tein muita tehtäviä yhteensä. Olin opetellut kulttuurisanat hyvin, luottaen, että tulisi jokin aihe liittyen kirjallisuuteen tai draamaan, mutta ei tullut. Huomasin, että yksi tehtävänanto määräsi kuitenkin kirjoittamaan puheen ystävälle, joka on onnistunut jossain kilpailussa tai vastaavassa. Niinpä kirjoitin puheen, jonka mukamas pidin lehdistötilaisuudessa, joka pidettiin ystäväni kunniaksi, joka oli palannut kotiin kirjakiertueelta julkaistuaan runokokoelman (ei minulla oikeasti tälläistä kaveria ole :D). Kerroin lapsuuden seikkailuistamme ja loppuun vielä kirjoitin lyhyen runonkin, jonka olevinaan luin hänen kirjastaan. Runo oli varmaan aika huono, mutta opettajamme kehui sitä, että jaksoin loppuun asti panostaa tekstiin: kuulemma usein aloitetaan vahvasti, mutta loppua kohden koitetaan vain saada merkkimäärä täyteen ja kirjoitetaan mitä sattuu. Muistakaa kuitenkin, että äidinkielessä ja kielten kokeissa, tekstin sisällöllä on ihan eri vaatimuksia! Englannissa esim sanonnoista ja idiomeista tulee plussaa, mutta äidinkielessä "kulunut kieli" tuo miinusta, ellei sitä käytä jollain uudella tavalla - esim muokkaa vanhaa sanontaa ja käytä sitä otsikossa (ainiin: panostakaa myös otsikoihin!).
Flashcards
Näistä kuulin vasta pääsykokeisiin lukiessa, taisin törmätä asiaan valmennuskurssilla ja Älyvuodossa täällä. Ne voi toteuttaa jonkin ohjelman tai sovelluksen avulla, tai sitten ihan käsin. Itse ostin tuon maksullisen Repetitions-sovelluksen iPhonelle (ainut koskaan ostamani sovellus, löytyy myös ilmaiseksi), ja vaikka hirveästi en sitä muistanutkaan käyttää, ne asiat mitä laittelin sinne totisesti pysyivät mielessä. Aion myös tulevissa opinnoissa yrittää hyödyntää sitä paremmin. Käsin ne voi tehdä niin, että kirjoittaa lapulle kysymyksen, ja toiselle puolelle vastauksen, ja siirtelee niitä pinosta toiseen.
Älä stressaa
Varmaan tärkein vinkki on se, että älä stressaa! Kuulostaa mahdottomalta, mutta ihan oikeasti! Yo-kirjoituksilla ei oikeastaan ole paljon väliä. Toki moneen paikkaan voi päästä pelkillä papereilla ja lähtöpisteitä jaellaan, mutta kun saa sen opiskelupaikan, ei kukaan välitä enää siitä, mitä arvosanoja olet lukiossa saanut. Aika moneen paikkaan voi päästä myös pelkällä pääsykokeella. Toki on kiva onnistua ja esitellä lakkiaisissa älläriviä, mutta jos stressaaminen menee yli, ota järki käteen. Minä ainakin ole aina ollut sellainen täydellisyyden tavoittelija, että jopa siihen ainokaiseen filosofian kurssista piti panostaa. Onneksi loppumetreillä tämän tajusin, ja raa'asti heivasin historian ja jätin ruotsin opettelun, jotta voisin panostaa niihin pariin aineeseen, joilla oli edes jotain arvoa jatkosuunnitelmien kannalta. Aika monelle myös käy niin, että lukion päättötodistuksessa voi komeilla vaikkapa biologian vieressä ysi, mutta kirjoitukset eivät menekään niin hyvin. Älä välitä! Ja muista, ettei niitä todistuksia ole pakko esitellä lakkiaisissa! Kannattaa myös miettiä, kuinka monta ainetta on järkevää kirjoittaa. Onko siitä oikeasti hyötyä, vaikka kirjoittaisikin kymmenen ällää? En suosittele aloittamaan kirjoittamista jo kakkosen keväällä myöskään.
Kertokaa omat vinkkinne, ja kyselkää tarkemmin kommenteissa! Varmasti keksisin vaikka mitä jos miettisin tätä vähän pidempään, mutta nämä nyt ekana tulivat mieleeni. :) Muistakaa myös, että kaikki oppivat eri tavalla, ei siis kannata verrata itseään liikaa minuun tai kavereihin, eikä liian kirjaimellisesti ottaa kaikkia vinkkejä, mitä löytyy. Kokeilkaa eri juttuja, sillä tavalla löytää itselle sopivat!
P.S Huomasitte varmaan, että opin linkittämään ja vähän innostuin! Tai no, osasinhan minä linkittää, mutta kännykällä se ei oikein onnistu ja nyt sainkin tietokoneen käyttöön. :D Toivottavasti nuo toimivat...
P.P.S Älyvuodossa ainakin tänään on ollut latautumisongelmia, en siis tiedä miten hyvin tuo linkki toimii. Sama löytyy varmaan myös googlettamalla esim Älyvuoto epäortodoksiset opiskelumetodit.
Flashcards
Näistä kuulin vasta pääsykokeisiin lukiessa, taisin törmätä asiaan valmennuskurssilla ja Älyvuodossa täällä. Ne voi toteuttaa jonkin ohjelman tai sovelluksen avulla, tai sitten ihan käsin. Itse ostin tuon maksullisen Repetitions-sovelluksen iPhonelle (ainut koskaan ostamani sovellus, löytyy myös ilmaiseksi), ja vaikka hirveästi en sitä muistanutkaan käyttää, ne asiat mitä laittelin sinne totisesti pysyivät mielessä. Aion myös tulevissa opinnoissa yrittää hyödyntää sitä paremmin. Käsin ne voi tehdä niin, että kirjoittaa lapulle kysymyksen, ja toiselle puolelle vastauksen, ja siirtelee niitä pinosta toiseen.
Älä stressaa
Varmaan tärkein vinkki on se, että älä stressaa! Kuulostaa mahdottomalta, mutta ihan oikeasti! Yo-kirjoituksilla ei oikeastaan ole paljon väliä. Toki moneen paikkaan voi päästä pelkillä papereilla ja lähtöpisteitä jaellaan, mutta kun saa sen opiskelupaikan, ei kukaan välitä enää siitä, mitä arvosanoja olet lukiossa saanut. Aika moneen paikkaan voi päästä myös pelkällä pääsykokeella. Toki on kiva onnistua ja esitellä lakkiaisissa älläriviä, mutta jos stressaaminen menee yli, ota järki käteen. Minä ainakin ole aina ollut sellainen täydellisyyden tavoittelija, että jopa siihen ainokaiseen filosofian kurssista piti panostaa. Onneksi loppumetreillä tämän tajusin, ja raa'asti heivasin historian ja jätin ruotsin opettelun, jotta voisin panostaa niihin pariin aineeseen, joilla oli edes jotain arvoa jatkosuunnitelmien kannalta. Aika monelle myös käy niin, että lukion päättötodistuksessa voi komeilla vaikkapa biologian vieressä ysi, mutta kirjoitukset eivät menekään niin hyvin. Älä välitä! Ja muista, ettei niitä todistuksia ole pakko esitellä lakkiaisissa! Kannattaa myös miettiä, kuinka monta ainetta on järkevää kirjoittaa. Onko siitä oikeasti hyötyä, vaikka kirjoittaisikin kymmenen ällää? En suosittele aloittamaan kirjoittamista jo kakkosen keväällä myöskään.
Kertokaa omat vinkkinne, ja kyselkää tarkemmin kommenteissa! Varmasti keksisin vaikka mitä jos miettisin tätä vähän pidempään, mutta nämä nyt ekana tulivat mieleeni. :) Muistakaa myös, että kaikki oppivat eri tavalla, ei siis kannata verrata itseään liikaa minuun tai kavereihin, eikä liian kirjaimellisesti ottaa kaikkia vinkkejä, mitä löytyy. Kokeilkaa eri juttuja, sillä tavalla löytää itselle sopivat!
P.S Huomasitte varmaan, että opin linkittämään ja vähän innostuin! Tai no, osasinhan minä linkittää, mutta kännykällä se ei oikein onnistu ja nyt sainkin tietokoneen käyttöön. :D Toivottavasti nuo toimivat...
P.P.S Älyvuodossa ainakin tänään on ollut latautumisongelmia, en siis tiedä miten hyvin tuo linkki toimii. Sama löytyy varmaan myös googlettamalla esim Älyvuoto epäortodoksiset opiskelumetodit.