Nyt on sitten minustakin virallisesti tullut medisiinari! Kai se on pikkuhiljaa alettava uskoa, ettei ole tapahtunut mitään virhettä, vaan oikeasti kuulun tänne. Injektiot olivat siis tiistaina, ja niistä on joten kuten toivuttu. Teemana meillä oli High school, hutu-ryhmittäin pukeuduttiin sitten nörteiksi, hipstereiksi, hevareiksi, vaihtareiksi yms. Injektioissa siis kierretään erilaisia rasteja, joita ylempikurssilaiset pitävät, suoritetaan tehtäviä ja lopuksi pieni "sisäänpääsyriitti", jos siihen haluaa osallistua.
Viime viikko oli viimeinen viikko Johdantojaksoa, ja se meni lähinnä ulkona pyöriessä. Namiapprossa kiersimme Tampereen kahvilat ja karkkikaupat, ja voin kertoa, ettei se ole niin ihanaa miltä ensin kuulostaa, ainakin jos tavoittelee Mättötohtorin arvoa (minä sain!). Sitten oli kaupunkisuunnistus, joka olikin yllättävän järkevä tapahtuma. Siinä kierrettiin rasteja myös, moni oli jonkin järjestön tai jonkin alan opiskelijoiden pitämä. Olimme varautuneet enemmän ehkä Injektioiden tyyliseen menoon, ja aioimme lahjoa rastinpitäjiä juomilla, mutta itse leivotuilla kekseillä oli paljon parempi menekki.
Torstaina oli sitten Mediverkko, joka oli ihan huikea tapahtuma! Vaikka en mikään erityinen jalkapallofani olekaan, fiilikset olivat ihan katossa Hannuloita kannustaessa. Olimme pukeutuneet lapsiksi, pikku fukseja kun olemme, ja kannustushuutoina oli mm. Leijonaa mä metsästän muokatuilla sanoilla. Kun muut tanssivat hienoja koreografioitaan (ylemmillä vuosikurssilaisilla on tietenkin paljon enemmän aikaa harjoitella), me vedimme Fröbelin palikoiden tahtiin. Turnauksen jälkeen lähdimme jatkoille Amokselle, jossa oli mahdollisuus saunoa, ilmaista pizzaa (pizzalaatikoita oli varmaan sata...) ja ilmaisia juomia. Outoa on kyllä olla juhlissa, missä ei tarvitse maksaa mistään eikä tuoda omia juomia. Mutta en valita!
Nyt sitten on melkein ohitse ensimmäinen viikko Solut, kudokset ja niiden toiminta -jaksoa. Yksi tutor on jo käyty läpi ja viikonloppuna odottaa tutustuminen epiteelikudokseen ja histologiseen preparaattiin liittyviin tekniikoihin. Luentoja on ollut vasta yksi (injektioiden jälkeisenä aamuna, pisteet minulle, kun menin, vaikkei edes ollut muuta koulua), joten on vaikea sanoa niistä mitään. Jotenkin vain minusta tuntuu, ettei tuo kuuntelemalla oppiminen sovellu minulle. Siksi tykkäänkin tästä pbl-systeemistä, tosin saa nähdä miten hyvin se soveltuu nykyiseen jaksoon.
Opiskelua on siis pikkuhiljaa aloiteltu. Aika epävarma olo on tästä kaikesta, vaikea tietää miten tarkkaan asioista pitäisi ottaa selvää ja mitä kaikkea pitäisi osata. Englanninkielisten kirjojen tavaaminen on rasittavaa, kun joutuu koko ajan suomentamaan eri termejä, siksi kävinkin tänään Galenoksen kirjastosta. Olin ajatellut, että minulta jäisi kokematta Galle-ihanuus, mutta eipä sittenkään!
Ilmottauduin muuten Kaikkien Lääkisten Superristeilylle, joka on joskus tammikuussa. Sinne tulee myös muita hoitoalan ihmisiä ja ulkomailtakin lääkisläisiä. Toivottavasti meillä olisi jo haalarit silloin! Tulevista tapahtumista sen verran, että luvassa on ainakin Cirque de la Medicine (baarikierros Tampereella), Kauppakadun appro (baarikierros Jyväskylässä), Hämeenkadun appro (baarikierros Hämeenkadulla) ja E-bileet. Hmm, onko tässä jonkinlainen kaava? No, täytyyhän sitä kerätä fuksipisteet kaikesta mahdollisesta. E-bileiden teemakin päätettiin, niistä tulee kyllä aivan mahtavat! Valitettavasti en saa sitä paljastaa, sillä se on tarkoin varjeltu salaisuus ennen eVideon julkaisemista, mutta sen verran voin kertoa, että siihen liittyy oleellisena osana maito. Miettikääpä sitä! ;D
torstai 18. syyskuuta 2014
maanantai 8. syyskuuta 2014
Kaksi elämää
Elämä on pikkuhiljaa alkanut asettumaan uomiinsa. Moni naama on jo tuttu, ja nimiäkin on tullut jonkin verran opittua, onneksi tässä on kuusi vuotta aikaa.. Olen ihme kyllä oppinut käyttämään busseja ja osallistunut vaikka minkälaiseen tapahtumaan. Olen myös oppinut elvyttämään niin aikuista, lasta kuin vauvaakin (pirun vaikeaa tuo vauvalle ilman puhaltaminen), defibrilloimaan ja sitomaan erilaisia vammoja. Voin sanoa, että olen saanut uusia ystäviä.
Ensimmäinen viikko oli kyllä ihan hullu. Jos en ollut yliopistolla, olin joissain vapaa-ajan riennoissa tai yritin nukkua väsymystä pois kämpillä. Viikonloppuna kenties osittain väsymyksen ja itkuisten puheluiden takia fiilikset olivat aika huonot, ja suunnittelin synkimmällä hetkellä jo vaihtavani Kuopion lääkikseen tai lopettavani tämän kokonaan. Kun siitä vähän rauhoittui ja sai uutta näkökulmaa, tajusin suhtautuneeni vähän väärin tähän koko hommaan. Ajattelin, että vanha elämäni on nyt ohi, olen tamperelainen enkä kuopiolainen ja tämä on minun kotini nyt. Sitten kun kaikki paikat ovatkin tietenkin vieraita eikä vielä tunne kunnolla ketään, tulee eksynyt olo. Päätin, että ihan hyvin minulla voi olla kaksi elämää ja kaksi kotia, toinen Kuopiossa ja toinen Tampereella. Koko ajan olen kyllä edelleen pohjimmiltani ollut sitä mieltä, että Tampereelle tulo oli oikea ratkaisu. Jos istuisin nyt Kuopiossa omassa kämpässäni, kiusaus mennä kotikotiin olisi suuri ja joutuisin aina vapaa-ajalla valitsemaan vanhojen kavereideni ja lääkiskavereideni välillä. Nyt tässä on selkeä ero, Tampereella ovat lääkisjutut ja Kuopiossa muut. Ja olen saanut takaisin seikkailumieltäni, on ihanaa tutustua uuteen kaupunkiin ja pitää huolta omista asioistaan. Olen käynyt samoilemassa Hervannan metsissä, täältä löytyy vaikka kuinka monta siistiltä vaikuttavaa luontopolkua ja maisemat Suolijärvellä ovat hienot. Kävin myös nyt viikonloppuna kotona, oli helpottavaa huomata, että kaikki on oikeastaan pysynyt ihan samana.
Ensimmäisellä viikolla meillä oli tosiaan Lukukauden Avajaisbileet ja Toogabileet. Kummassakin oli kyllä aika villi meno ja varsinkin Toogat olivat tosi hienot, siellä oli mm. kutosten setien hierontanurkkaus ja moni oli panostanut asuihin. Tokalla viikolla oli vähän vähemmän iltapuuhaa, mutta koulussa (en kyllä edelleenkään tiedä saako yliopistossa näin sanoa, mutta sanon silti) oli useita ryhmätöitä, juurikin esimerkiksi tuota elvytystä ja kirjaston ja hakemistojen esittelyä. Tutoristunnoissa olemme käsitelleet aika erilaisia juttuja, nyt tietenkin vain harjoitellaan pbl:ää, mutta on silti ollut todella mielenkiintoista. Torstaina menimme Kintulammelle, jonne sai juosta, pyöräillä tai mennä bussilla, matkaa oli sellaiset 18 kilometriä. Perillä sitten saunottiin, uitiin ja paistettiin tikkupullaa, sekä julistettiin kurssin vastuuhenkilöt, joista oli aiemmin äänestetty. Meillä valittiin tiedotusvastaava, kirjavastaavat, PR:t, silmut ja tietenkin isäntä ja emäntä. Kurssin nimeksi tuli isännän mukaan Cursus Hannula. Sen jälkeen oli sitten mahdollisuus lähteä Haalaribileisiin jatkoille.
Kurssin oma toiminta on pyörähtänyt hyvin käyntiin, meillä on oma fb-ryhmä ja olemme suunnitelleet tulevia tapahtumia, mm. Mediverkkoa ja Esittäytymis- eli E-bileitä. Kaikenlaista kivaa ollaan kyllä järkkäämässä! Vastuuhenkilöt ovat kyllä hyvin vastuullisia, ahkerina ovat jaksaneet tiedotella ja ideoida kaikenlaista.
Tällä viikolla luvassa olisi mm. Namiappro, Tamyn kaupunkisuunnistus eli Amazing Tampere, Mediverkko eli jalisturnaus, jossa myös kannustusjoukot palkitaan ja niiden jatkot Amoksella ja jatkojen jatkoina vielä Kolmiot, jotka ovat jonkin sortin bileet, joita järkkää usempi taho. Viimeinen viikko Johdantojaksoa siis enää jäljellä, koulun osalta ei juuri mitään ole, jopa vapaapäiviä, mutta näköjään tulee nyt useamman päivän bileputki... No, kerranhan sitä vain fukseja lääkiksessä ollaan.
Ensimmäinen viikko oli kyllä ihan hullu. Jos en ollut yliopistolla, olin joissain vapaa-ajan riennoissa tai yritin nukkua väsymystä pois kämpillä. Viikonloppuna kenties osittain väsymyksen ja itkuisten puheluiden takia fiilikset olivat aika huonot, ja suunnittelin synkimmällä hetkellä jo vaihtavani Kuopion lääkikseen tai lopettavani tämän kokonaan. Kun siitä vähän rauhoittui ja sai uutta näkökulmaa, tajusin suhtautuneeni vähän väärin tähän koko hommaan. Ajattelin, että vanha elämäni on nyt ohi, olen tamperelainen enkä kuopiolainen ja tämä on minun kotini nyt. Sitten kun kaikki paikat ovatkin tietenkin vieraita eikä vielä tunne kunnolla ketään, tulee eksynyt olo. Päätin, että ihan hyvin minulla voi olla kaksi elämää ja kaksi kotia, toinen Kuopiossa ja toinen Tampereella. Koko ajan olen kyllä edelleen pohjimmiltani ollut sitä mieltä, että Tampereelle tulo oli oikea ratkaisu. Jos istuisin nyt Kuopiossa omassa kämpässäni, kiusaus mennä kotikotiin olisi suuri ja joutuisin aina vapaa-ajalla valitsemaan vanhojen kavereideni ja lääkiskavereideni välillä. Nyt tässä on selkeä ero, Tampereella ovat lääkisjutut ja Kuopiossa muut. Ja olen saanut takaisin seikkailumieltäni, on ihanaa tutustua uuteen kaupunkiin ja pitää huolta omista asioistaan. Olen käynyt samoilemassa Hervannan metsissä, täältä löytyy vaikka kuinka monta siistiltä vaikuttavaa luontopolkua ja maisemat Suolijärvellä ovat hienot. Kävin myös nyt viikonloppuna kotona, oli helpottavaa huomata, että kaikki on oikeastaan pysynyt ihan samana.
Ensimmäisellä viikolla meillä oli tosiaan Lukukauden Avajaisbileet ja Toogabileet. Kummassakin oli kyllä aika villi meno ja varsinkin Toogat olivat tosi hienot, siellä oli mm. kutosten setien hierontanurkkaus ja moni oli panostanut asuihin. Tokalla viikolla oli vähän vähemmän iltapuuhaa, mutta koulussa (en kyllä edelleenkään tiedä saako yliopistossa näin sanoa, mutta sanon silti) oli useita ryhmätöitä, juurikin esimerkiksi tuota elvytystä ja kirjaston ja hakemistojen esittelyä. Tutoristunnoissa olemme käsitelleet aika erilaisia juttuja, nyt tietenkin vain harjoitellaan pbl:ää, mutta on silti ollut todella mielenkiintoista. Torstaina menimme Kintulammelle, jonne sai juosta, pyöräillä tai mennä bussilla, matkaa oli sellaiset 18 kilometriä. Perillä sitten saunottiin, uitiin ja paistettiin tikkupullaa, sekä julistettiin kurssin vastuuhenkilöt, joista oli aiemmin äänestetty. Meillä valittiin tiedotusvastaava, kirjavastaavat, PR:t, silmut ja tietenkin isäntä ja emäntä. Kurssin nimeksi tuli isännän mukaan Cursus Hannula. Sen jälkeen oli sitten mahdollisuus lähteä Haalaribileisiin jatkoille.
Kurssin oma toiminta on pyörähtänyt hyvin käyntiin, meillä on oma fb-ryhmä ja olemme suunnitelleet tulevia tapahtumia, mm. Mediverkkoa ja Esittäytymis- eli E-bileitä. Kaikenlaista kivaa ollaan kyllä järkkäämässä! Vastuuhenkilöt ovat kyllä hyvin vastuullisia, ahkerina ovat jaksaneet tiedotella ja ideoida kaikenlaista.
Tällä viikolla luvassa olisi mm. Namiappro, Tamyn kaupunkisuunnistus eli Amazing Tampere, Mediverkko eli jalisturnaus, jossa myös kannustusjoukot palkitaan ja niiden jatkot Amoksella ja jatkojen jatkoina vielä Kolmiot, jotka ovat jonkin sortin bileet, joita järkkää usempi taho. Viimeinen viikko Johdantojaksoa siis enää jäljellä, koulun osalta ei juuri mitään ole, jopa vapaapäiviä, mutta näköjään tulee nyt useamman päivän bileputki... No, kerranhan sitä vain fukseja lääkiksessä ollaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)