tiistai 6. toukokuuta 2014

Voimat lopussa

Vähän tilannekatsausta...

Viime viikko meni enemmän laiskotellessa kuin lukiessa. Näin kavereita ja sukulaisia, kävin useamman kerran mökillä ja otin rennosti. Pari päivää meni niin, että luin ehkä sen kaksi tuntia päivässä. Osaksi tuo johtui siitä, että yo-tehtävät osoittautuivat todella tylsiksi, osa on sellaisia, etten usko niistä olevan hyötyä pääsykokeeseen, ja muut ylipäätään vaan aika perustehtäviä. Valmennuskurssin matskujen lisätehtävät olivat paljon kiinnostavampia. Loppuviikosta aloinkin laskemaan 90-luvun pääsykoetehtäviä, jotka sain valmennuskurssin kautta. Tosin laskut niissä ovat myös aika peruskamaa, mutta monivalinnat ovat hyvää harjoitusta.

Nyt tällä viikolla aloitin vanhat pääsykokeet. Olin suunnitellut käyttäväni kaksi päivää per koe, ja iltaisin laskevani muita juttuja, mutta heti ensimmäisen jälkeen huomasin, ettei yhteen kokeeseen mene kuin muutama tunti. Moni tehtävä on kuiteskin sellaista Galenos-kamaa, että ei minun taidoillani onnistu. Laskut kyllä menee, kun vk-matskujen lisätehtävissä on esitelty ainakin ne kaavat, joita on tähän mennessä tarvinnut, joten aina välillä katson niistä vähän apuja. 

Muutin sitten lukusuunnitelmaa niin, että tämä viikko mennään yksi vanha pääsykoe per päivä. Iltaisin 90-luvun pääsykoetehtäviä, perustehtäviä joistain minulle heikoista aiheista ja teorian kertausta. Noista 90-luvun tehtävistä olen jo tehnyt kaikki fysiikan ja puolet kemiantehtävistä, ne ovat kuitenkin melko nopeita. 

Ensi viikko jääkin sitten vaikeiden tehtävien uudelleen tekemiselle, teorian kertaukselle ja biologian tehtäville. Jos nyt pysyn aikataulussa, niin olen ehtinyt käymään suurimman osan asioista hyvin simuloituun pääsykokeeseen mennessä.

Mutta tänään tajusin, että taidan kyllä lähestyä jotain murtumispistettä. Kirjoitinkin ehkä aiemmin, ettei minusta yhtään tunnu siltä, että olisi stressiä enkä ole panikoinut lähestyvää koetta. Olen tässä odotellut, että iskisi se aktivoiva stressi, joka saa tekemään töitä. Mutta on käynyt vain päinvastoin; en jaksaisi yhtään enää opiskella, tuijottelen puolet ajasta pihalle, ja koko homma maistuu puulta. Minua väsyttää oikeastaan koko ajan, en jaksa keskittyä arjen pikkuasioihin. Esimerkiksi kelloni alkoi jäädä jälkeen, siitä rupesivat paristot loppumaan. Vaihtaminen ei todellakaan ole iso homma, mutta monta päivää meni ennen kuin jaksoin ottaa sen edes pois seinältä, ja sittenkin vain raahasin sen alas ja äiti vaihtoi paristot. Enkä edes tajua miksen vain itse tehnyt sitä, mutta jotenkin koko asia ei vain mahtunut päähäni. Lisäksi olen koko ajan muissa maailmoissa, en enää hetken päästä muista mitä joku on sanonut minulle tai että olenko edes nähnyt ketään koko päivänä. 

Fyysisiäkin ongelmia on ollut, muutama huimaus- ja pahoinvointikohtaus, herään aina todella aikaisin aamuyöllä ja tosiaan olen koko ajan niin fyysisesti kuin henkisestikin väsynyt. Ihoni on huonontunut enkä uskalla käydä vaa'alla. Vatsani on sekaisin. Sitten kun vielä luen biologiasta kaiken maailman syövistä sun muista, mielikuvitus laukkaa ja ahdistun että minulla on varmaan jokin kaamea tauti. Mutta tajusin itsekin, ja lisäksi puhuin äidin kanssa, että kyse on nyt siis vain siitä stressistä mitä todennäköisimmin, ja myös siitä, että kun päivät pitkät istuu samassa asennossa, niskat ja kaikki paikat ovat ihan jumissa. 

Nyt kyllä kuulostaa hirmu isoilta nuo ongelmani, mutta ne ovat siis oikeasti vain ihan pieniä yksittäistapauksia, joita aina silloin tällöin käy. Siis se mitä inhoan, on tämä olotila. Myös se, että pärjäsin melko hyvin harjoituskokeessa (huomasin, että olin ylivoimaisesti kurssin paras kemiassa) ja että suurin osa laskuista tuntuu niin helpolta, vaikuttaa tähän. Se luo minulle valheellisen turvallisuuden tunteen, että ei muka haittaisi vaikken lukisikaan enää paljoa. Mutta näin ei ole, tarvitsen nämä kolme viikkoa. Olen saanut muutamat viime päivät painettua silkalla tahdonvoimalla jotenkuten, ehkä vielä jaksaisi lopun aikaa. Ja eiköhän tämä tästä vielä muutu, paniikkikin iskee varmasti jossain vaiheessa. Nyt vain pitäisi löytää se kultainen keskitie, saada sekä pää että tietotaso kuntoon kokeeseen mennessä. Sitten voi vihdoin vain unohtaa koko pänttäämisen ja vaikka vaan nukkua pari päivää...

Laskeskelin muuten vähän niitä DIA-kokeita, joista joku minulle vinkkasi. Hyviltä vaikuttivat, ainut vain, en tiedä että onko ongelma minussa vai laitteissani, niin joihinkin en löydä ratkaisuja, esim fysiikan 2013 kokeeseen. Vaikka siinä linkissä lukee koe ratkaisuineen. Ja joissain on vain pelkät ratkaisut, toki taisi ne tehtävänannot olla aina vastauksen yhteydessä. Fysiikassa nämä ongelmat minulla lähinnä oli, kemiaa sieltä tein jonkin verran. En kyllä hirveästi jaksanu kaiveilla, joten ehkä nyt en vain tajua jotain ilmiselvää mikä on aivan edessäni. Sitä tuntuu käyvän nykyään aika usein...

Huhhuh, tämä taitaa olla aika sekava kirjoitus, ajatukset ei vain pysy kasassa. En edea muista mitä kirjotin alkuun... Nyt kyllä on pakko vain ruveta nukkumaan, ja toivoa että huomenna heräisi pirteänä ja motivoituneena.

12 kommenttia:

  1. Nyt mä ryhdistäydyn ja kommentoin! :-) Eiköhän tässä vähän kaikilla ala olla voimat lopussa... Toisaalta olisi niin ihanaa kun se koe olisi jo pois alta mutta sitten taas kun ajattelee sitä että sen jälkeen ei ole sitten enää mitään tehtävissä niin sekin pelottaa! Kai sitä on vain jostain revittävä energiaa näille viimesille viikoille.

    Mulla oli muuten sama ongelma kun sulla noiden DIA pääsykokeiden kanssa... Tosin en jaksanut siihen silloin kamalasti käyttää aikaa mutta nopealla vilkaisulla en oikein löytänyt järkevästi tehtäviä ja niille vastauksia. Täytyy nyt varmaan yrittää vielä uudestaan oikein ajan kanssa etsiä niitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosin kiva että kommentoit :D joo, siis mä en pysty ees kuvittelemaan millaiset fiilikset on sitten kokeen jälkeen. Hui kamala. En halua edes ajatella. Mutta pitää vaan sit muistuttaa itselleen että nyt saa tehdä kaikkea muuta, ja tehdäkin, ettei vaan koko ajan ajattele koetta. Niin, tavallaan toivoisin että ois jo huomenna, mutta jos oikeesti ajattelen että pitäis huomenna se tehdä niin alkaa kyllä oksettamaan. No, aika menee, ja yllättävän nopeasti, kohta tää on jo ohi :)

      Poista
  2. Skipatkaa se DIA fysiikan 2013 koe, siihen ei tosiaan ole ratkaisuja siellä, muihin kyllä on. Osassa on vähän tyhmästi heti kysymyksen perään ne ratkaisut, itse hoidin asian niin, että tulostin ne sivut ja leikkasin kysymykset ja ratkaisut erilleen.

    Huomaan itsekin, että alkaa koko homma vähän väsyttämään. Yöunetkin kärsivät, kun päässä pyörii kaikenmaailman kaavat ja teoriat. Usein vasten tahtoani mieleni yrittää ratkaista jotain kaavaa tai koetta nukahtaakseni, ja aina välillä yritän hokea itselleni, että ei nukahtaminen moista vaadi :D. Vähän kuitenkin pelottaa ajatus kokeen jälkeisestä arjesta, kun tulee se "tyhjä aukko". Osaako sitä nauttia kesästä, kun ei tiedä, mitä loppuvuonna tulee tapahtumaan? Itse panostan nyt aika pitkälti biologiaan, kun laskut tuntuvat olevan jo hyvin takaraivossa. Valmistautumiseni siis koostuu nyt biologian kertailusta ja harjoituskokeista, pari päivää ennen koetta taidan vain ottaa rennosti =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo, mä monesti vielä ratkon niitä tehtäviä unissanikin. :D kesä pelottaa, mutta silti, odotan kuitenkin että pääsee vaan tekemään kaikkea muuta. Tosin veikkaan että ainakin jonkin aikaa on ihan sekaisin sen kokeen jälkeen. Ja sit taas uudestaan ku tulosten julkistaminen alkaa lähestyä. Hyii.. No ehkä siinä välissä ois viikko tai pari sellaista rentoa kesälomaa!

      Vika ei siis ollutkaan minussa :D noh pitääpä kattoa jos taas jossain välissä niitä laskisin, nyt oon puuhaillu muiden matskujen kanssa. Mäkin aion ensi viikolla tosiaan keskittyä bilsaan enemmän ja sitten vikalla viikolla, että yksityiskohdat ei ehtis tässä välissä unohtua. Mutta fysiikka ja kemia on kuitenkin mun heikkouksia niin pääpaino on nyt niissä ja yritän varmaan joka päivä laskea edes vähän..

      Kiitos paljon kommentista, ja onnea lukuihin ja kokeeseen! ;D

      Poista
  3. Tosi paljon tsemppiä vielä loppurutistukseen! :)

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä!!! Tiedoksi vaan.. sama stressi ja paineet jatkuu myös lääkiksessä, anatomiassa ja solubiologiassa on " läpi tai ensi vuonna uudestaan". Luo sinällänsä hippasen paineita, koska muuten juotuu odottamaan valmistumista vuoden.
    T.1.vuosi tenttiä vailla takana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinhän se taitaa olla :D voi kun pääsis stressaamaan lääkiksen tenteistä..

      Poista
    2. En tiedä missä tiedekunnassa opiskelet, mutta ainakaan Tampereella ei aivan noin tiukkaa tenttien suhteen ole. Ensimmäinen vuosi oli ainakin omalla kohdalla hyvin leppoisa. Jos esimerkiksi solubiologian tentti ei olis mennyt läpi, olisin voinut jo ensimmäisen vuoden aikana uusia sen kolmesti ja seuraavana vuonna kahdesti ilman mitään seurauksia.

      Kyllä se vaan niin on, että lääkiksen vaikein tentti on se ensimmäinen tentti eli pääsykoe.
      T. LK

      Poista
    3. Joo, no meidänkin äiti (tosin sen opiskeluista on jo aikaa), on sanonu että kun pääsee pääsykokeen läpi niin tietää selviävänsä kaikesta muustakin mitä vastaan tulee opiskellessa. ;D

      Poista
  5. Dia fyssan vastaukset löytyy kun laitat googleen dia fysiikka 2013 ratkaisut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitti tosi paljon vinkistä! Mä olin jo ehtiny puolet laskee siitä ennen kuin tajusin ettei vastauksia löydy. Niin jäi harmittamaan, kun tietenkin haluis tietää menikö oikein. :) pitääpä kokeilla googlea :)

      Poista