Kaksi elämää

Elämä on pikkuhiljaa alkanut asettumaan uomiinsa. Moni naama on jo tuttu, ja nimiäkin on tullut jonkin verran opittua, onneksi tässä on kuusi vuotta aikaa.. Olen ihme kyllä oppinut käyttämään busseja ja osallistunut vaikka minkälaiseen tapahtumaan. Olen myös oppinut elvyttämään niin aikuista, lasta kuin vauvaakin (pirun vaikeaa tuo vauvalle ilman puhaltaminen), defibrilloimaan ja sitomaan erilaisia vammoja. Voin sanoa, että olen saanut uusia ystäviä.

Ensimmäinen viikko oli kyllä ihan hullu. Jos en ollut yliopistolla, olin joissain vapaa-ajan riennoissa tai yritin nukkua väsymystä pois kämpillä. Viikonloppuna kenties osittain väsymyksen ja itkuisten puheluiden takia fiilikset olivat aika huonot, ja suunnittelin synkimmällä hetkellä jo vaihtavani Kuopion lääkikseen tai lopettavani tämän kokonaan. Kun siitä vähän rauhoittui ja sai uutta näkökulmaa, tajusin suhtautuneeni vähän väärin tähän koko hommaan. Ajattelin, että vanha elämäni on nyt ohi, olen tamperelainen enkä kuopiolainen ja tämä on minun kotini nyt. Sitten kun kaikki paikat ovatkin tietenkin vieraita eikä vielä tunne kunnolla ketään, tulee eksynyt olo. Päätin, että ihan hyvin minulla voi olla kaksi elämää ja kaksi kotia, toinen Kuopiossa ja toinen Tampereella. Koko ajan olen kyllä edelleen pohjimmiltani ollut sitä mieltä, että Tampereelle tulo oli oikea ratkaisu. Jos istuisin nyt Kuopiossa omassa kämpässäni, kiusaus mennä kotikotiin olisi suuri ja joutuisin aina vapaa-ajalla valitsemaan vanhojen kavereideni ja lääkiskavereideni välillä. Nyt tässä on selkeä ero, Tampereella ovat lääkisjutut ja Kuopiossa muut. Ja olen saanut takaisin seikkailumieltäni, on ihanaa tutustua uuteen kaupunkiin ja pitää huolta omista asioistaan. Olen käynyt samoilemassa Hervannan metsissä, täältä löytyy vaikka kuinka monta siistiltä vaikuttavaa luontopolkua ja maisemat Suolijärvellä ovat hienot. Kävin myös nyt viikonloppuna kotona, oli helpottavaa huomata, että kaikki on oikeastaan pysynyt ihan samana.

Ensimmäisellä viikolla meillä oli tosiaan Lukukauden Avajaisbileet ja Toogabileet. Kummassakin oli kyllä aika villi meno ja varsinkin Toogat olivat tosi hienot, siellä oli mm. kutosten setien hierontanurkkaus ja moni oli panostanut asuihin. Tokalla viikolla oli vähän vähemmän iltapuuhaa, mutta koulussa (en kyllä edelleenkään tiedä saako yliopistossa näin sanoa, mutta sanon silti) oli useita ryhmätöitä, juurikin esimerkiksi tuota elvytystä ja kirjaston ja hakemistojen esittelyä. Tutoristunnoissa olemme käsitelleet aika erilaisia juttuja, nyt tietenkin vain harjoitellaan pbl:ää, mutta on silti ollut todella mielenkiintoista. Torstaina menimme Kintulammelle, jonne sai juosta, pyöräillä tai mennä bussilla, matkaa oli sellaiset 18 kilometriä. Perillä sitten saunottiin, uitiin ja paistettiin tikkupullaa, sekä julistettiin kurssin vastuuhenkilöt, joista oli aiemmin äänestetty. Meillä valittiin tiedotusvastaava, kirjavastaavat, PR:t, silmut ja tietenkin isäntä ja emäntä. Kurssin nimeksi tuli isännän mukaan Cursus Hannula. Sen jälkeen oli sitten mahdollisuus lähteä Haalaribileisiin jatkoille.

Kurssin oma toiminta on pyörähtänyt hyvin käyntiin, meillä on oma fb-ryhmä ja olemme suunnitelleet tulevia tapahtumia, mm. Mediverkkoa ja Esittäytymis- eli E-bileitä. Kaikenlaista kivaa ollaan kyllä järkkäämässä! Vastuuhenkilöt ovat kyllä hyvin vastuullisia, ahkerina ovat jaksaneet tiedotella ja ideoida kaikenlaista.

Tällä viikolla luvassa olisi mm. Namiappro, Tamyn kaupunkisuunnistus eli Amazing Tampere, Mediverkko eli jalisturnaus, jossa myös kannustusjoukot palkitaan ja niiden jatkot Amoksella ja jatkojen jatkoina vielä Kolmiot, jotka ovat jonkin sortin bileet, joita järkkää usempi taho. Viimeinen viikko Johdantojaksoa siis enää jäljellä, koulun osalta ei juuri mitään ole, jopa vapaapäiviä, mutta näköjään tulee nyt useamman päivän bileputki... No, kerranhan sitä vain fukseja lääkiksessä ollaan.